Mikä Studio 4?

Tämä portfolio edustaa tuotoksiani keväällä 2011 suorittamallani Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun Informaatioverkostojen Studio 4 -kurssilla. Kyseessä on siis Informaatioverkostojen opiskelijoille suunnattu ohjelmointikurssi, jossa jatketaan Studio 1 -kurssilta tutuissa Java-tunnelmissa, kuitenkin pureutuen tällä kertaa Processing-ohjelmointiympäristön sekä ryhmäohjelmoinnin saloihin. Kurssin avasi alkulämmittelynä toiminut nollaharkka, jossa jokainen tutustui Processingin tarjoamiin työkaluihin koodaamalla piirto-ohjelman. Tämän jälkeen alkoivat varsinaiset tehtäväkierrokset, joita kurssin aikana käytiin läpi neljä. Kierroksen potkaisi alkuun virikeluento, jossa tutustuttiin aihepiiriin sekä aloitettiin toteutettavan ohjelmointityön ideoiminen. Tätä seurasi kolmen viikon työskentelyvaihe, jonka aikana ryhmä toteutti visionsa, assareiden ojentaessa tarvittaessa auttavaa kättä. Jokainen paneutui kurssin aikana myös yhden tehtäväkierroksen ajan esseen kirjoittamiseen ohjelmoinnin sijaan. Harjoituskierrosten tuloksiin voit tutustua sivun ylälaidan valikon kautta.

Ryhmädynamiikkaa

Ryhmämme oli kurssihenkilökunnan toimesta ristitty kantamaan nimeä Turku, ja siihen kuuluivat lisäkseni Hannu Arvila, Annika Berg, Tommi Byman sekä Otto Ebeling. Vaikka koodaustaustat vaihtelivat ryhmässämme ammattilaisohjelmoinnista parin kurssin tarjoamaan pohjaan, saimme mielestäni ryhmään hyvän ja tasapuolisen tekemisen meiningin jonka kautta jokainen pystyi antamaan lopputuotoksiin parastaan. Käytimme kurssin aikana SVN-versionhallintaa, joka helpotti työskentelyä huomattavasti. Jaoimme pääasiassa tehtävät osakokonaisuuksiin, joita työstettiin pareittain tai yksin, joten koodin pitäminen kasassa esimerkiksi erinäisten Dropbox- tai GoogleDocs-säätöjen kautta olisi ollut vähintäänkin turhauttavaa.

Jälkifiiliksiä

Kurssi oli omalla kohdallani kevään positiivisin yllättäjä. Suhtauduin ennakkoon vahvaan koodauspainoitteisuuteen sekä ryhmätyöskentelyn hanskaamiseen pienellä pelonsekaisella nihkeydellä, mutta lopulta ideoiden työstäminen valmiiksi sovelluksiksi oli ryhmässä erittäin hauskaa. Tehtäväkierrosten aiheet olivat aidosti kiinnostavia ja ryhmälle suotu täysi vapaus ideansa toteuttamiseen on varmasti paras motivointikeino jonka voi tarjota. Processing-ympäristön käytännöllisyydestä voi olla montaa mieltä, mutta joka tapauksessa kurssi oli mukavaa kertausta Javan koodaamiseen. Eikä Processingiakaan pidä väheksyä, ainakaan haluttaessa luoda visuaalisesti näyttäviä, mukavia pikkusovelluksia. Olin itse yllättynyt kuinka nopeasti Processingilla oli mahdollista luoda näyttäviä käyttöliittymiä tai muuten vain kikkailla. Mielestäni hyvän mausteen kurssiin toi myös se, että harjoitusten arvostelussa painotettiin vahvasti itse ideaa sekä visuaalista puolta. Vaikka järkevät ja optimoivat ohjelmointiratkaisut ovat tärkeitä, käyttäjä näkee kuitenkin lopulta vain sen ovatko käyttöliittymän värit miellyttävät tai painikkeet aseteltu johdonmukaisesti ja onko sovellus yleensäkään käyttöön innostava. Kurssilla oli siten myös hyvä konseptointiin liittyvä aspekti. Yksinkertainenkin vahva idea ja sen hyvä toteutus kantaa usein pidemmälle kuin toisistaan irrallisiin kilkkeisiin keskittyminen ja tekninen kikkailu.