Sinettilaki
Tällä nimellä tarkoitetaan sitä sopimusta, jonka
Alacior Nerragilia perustettaessa kirjoitti ja allekirjoitti Eelain ja Adran
edustajien kanssa Nerragilin kylässä. Sopimuksen mukaan Alacior tai hänen seuraajansa
Alaciorin valtaistuimella on henkilökohtaisessa vastuussa hallitsemiensa
eelailaisten ja adralaisten alueiden asukkaista ja siitä, etteivät ne joudu
kumartamaan vieraita mahteja. Toisaalta eelailaiset ja adralaiset sitoutuivat
sopimuksessa uskollisiksi valtaistuimen alamaisiksi, kunhan heitä ”hallitaan
niin kuin oikein on, jottei Herra (Alacior) valtaansa väärin käytä tai veroja
kansoiltaan kisko” (virallisesti veronkerääjänä toimii valtiopäivät, ei
hallitsija). Sopimus kirjoitettiin aikoinaan olevaksi voimassa niin kauan,
kunnes minaoridalinen henki valaisee kaikki kansat. Siksi sopimus on sitova,
eikä sitä pysty muuttamaan. Sopimuksen sanamuoto oikeuttaa alamaiset erottamaan
kuninkaansa, joka rikkoo sopimusta.
Perustuslaki
Tämä laki syntyi vain vuosi edellisen
Zukenrajan-vastaisen sodan loppumisen jälkeen, auringonkiertona 5438. Sen
mukaan kaikki valta Nerragilissa kuuluu korkea-arvoisille valtiopäiville.
Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus ja tuomiovaltaa tuomioistuimet, mutta
molemmat ovat toimistaan vastuussa valtiopäiville, ja vain niille. Laki
tosiasiassa syrjäytti ehdottomalla sanamuodollaan aikoinaan kuningas Alaciorin
vallasta. Vaikka perustuslakia ei ole koskaan kumottu tai muutettu, mitätöi
Alacior sen tosiasiassa jo vuonna 5494. Uudelleen perustuslain mukaisesti
hallittiin vuosina 5688–5696, mutta sodan sytyttyä kuningatar Helene I Suuri
sai viralliset oikeudet perustuslain rikkomiseen.
Lait säätyerioikeuksista ja
valtiopäiväjärjestyksestä
Säätyerioikeuslaissa säädetään perustuslaissakin
mainittujen etuoikeutettujen ryhmien, aateliston ja papiston erioikeuksista.
Aatelistolla tarkoitetaan ensimmäisten valtiopäivien (jo vuosisatoja sitten)
ritarisäätyä ja kaikkia kuninkaan sittemmin aateloimien tai aatelisiksi
hyväksymien sukujen edustajia. Pappissäätyyn luetaan papeiksi vihityt
perheineen sekä luostareiden asukit. Valtiopäiväjärjestyksen mukaisesti
Valtiopäivillä on edustettuna tämän lain mukaisesti neljä säätyä,
aatelissäädyssä jokaisen suvun päämies tai tämän edustaja, pappissäädyssä piispat,
Pyhän Synodin ja luostareiden edustajat sekä kunkin hiippakunnan valitsemat
edustajat. Kaupunkien elinkeinonharjoitukseen luvan saaneet asukkaat, porvarit,
sekä aatelittomat maanomistajat, talonpojat, valitsevat edustajansa
valtiopäiville vaaleilla kaupungeittain/tuomiokunnittain, jossa kullakin
täysivaltaisella miehellä on ääniä varallisuuteensa (manufaktuurit, maaomaisuus
yms.) suhteutettu määrä.
Kveliathaaninen
alamaislaki
Kveliathanin keisarikunnan
nerragilaanivirkamiesten hallinnoimissa osissa (vaan ei
temppeliruhtinaskunnissa) voimassa oleva laki, joka määrittelee Kveliathanin
omaa väestöä koskevan säätyhierarkian. Lisäksi laki erottelee Kveliathanin
asukkaat neljään ryhmään:
a) minaoridaliset sanansaattajat
b) minaoridalisesti valaistuneet
c) sokeat vaeltajat
d) muukalaiset.
Ryhmään a) kuuluvat kaikki sukutaustaltaan
ei-kveliathanilaiset Nerragilin alamaiset sekä lisäksi keisari Helenen alaiset
alijumalat ja ryhmään b) Kveliathanin säätyhierarkiaan kuuluvat. Sokeat
vaeltajat ja ”muukalaiset” ovat järjestelmän pohjasakka, kveliathaanit ilman
säätyasemaa. ”Muukalaisia” ovat tavoiltaan ja perinteiltään valtaväestöstä
poikkeavat ryhmät, mutta – vieraiden valtioiden lähettiläät pois luettuna –
siihen luetaan kuuluvaksi myös Kveliathanissa asuvat ulkomaiden kansalaiset
(eli oikeat muukalaiset, jollaisia enemmistö tähän ryhmään luokitelluista ei
ole). a)-kategoriaan kuuluvan aateliston ja papiston erioikeudet ovat lähes
poikkeuksetta Kveliathanissa samat kuin Nerragilissa. Vaikka laki ei ole temppeliruhtinaskunnissa
voimassa, myös niissä väestö on perinteiden velvoittamana jaettu
minaoridalisesti valaistuneisiin, sokeisiin vaeltajiin ja muukalaisiin.
Paluu Nerragilin Liiton pääsivulle
Paluu Nerragil 8 -pelin pääsivulle
© JE / JK 2008