Insinöörin keittokirja

http://www.insinoorinkeittokirja.fi/

Sisällysluettelo

Klikkaa ruokalajin nimeä, niin pääset hyppäämään suoraan ruokaohjeeseen.

Tervetuloa herkuttelemaan!

Tälle sivulle on koottu Tompan ja Piian hyväksi havaittuja ruokaohjeita, pääasiassa kasvispainotteisia ruokia (miksikö juuri kasviksia?).

Kasviksista saa aikaan todellisia herkkuja, kun vain tietää, mitä tekee. Valitettavan usein tarjolla on kasvisruokaa, joka on mautonta tai jota on yritetty maustaa lihan tapaan. Nämä ruokaohjeet opastavat ruuanvalmistustapoihin, joilla kasvisten maku saadaan esiin parhaimmillaan. Mukana on myös täyttäviä kasvisruokia, niin että paatuneinkin pihvinpurija on tyytyväinen, ja jokunen kalaruoka.

Toivotamme herkkuhetkiä ohjeittemme parissa. Täydennämme keittokirjaa vähitellen, ja otamme mielellämme vastaan palautetta ja uusia ohjeita. :)
Tuoreita vuohenputken versoja voileivällä

Jo toukokuusta lähtien suomalainen luonto on täynnään villivihanneksia. Nuoret vuohenputken versot maistuvat hyviltä esimerkiksi voileivän päällä. Versoja voi kerätä koko kesän ajan, kun valikoi vain nuorimmat lehdet. Vuohenputkikasvustoa voi myös niittää pari kolme kertaa kesässä, siten salaattiaineksia on runsaammin tarjolla koko kesän.

Borssikeitto

Borssikeitto on perinteisiä venäläisen keittiön herkkuja, jonka lukuisille muunnelmille on yhteistä vain punajuuren käyttö. Sekin voi olla joko tuo tuoreena raastettua tai säilöttyä. Borssista on olemassa sekä liha- että kasvisversioita, mutta Insinöörien mielestä kasvisborssi on se ainoa oikea. Venäjällä borssi on aina alkuruoka, eikä kovin ruokaisa. Suomessa harvoin jaksetaan tehdä alku- ja pääruokaa erikseen, mutta keitto sopii mainiosti myös kevyeksi pääruuaksi, kun käytetään hieman suurempaa määrää kasvisraastetta. Tästä annoksesta riittää noin neljälle.

Raasta punajuuret ja leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Raakoja aineksia käytettäessä kannattaa kypsentää niitä aluksi öljyssä kattilan pohjassa, koska varsinkin punajuuret vaativat pitkähkön kypsymisajan. Valkosipulin, kuminansiemenet ja merisuolan voi laittaa ruokaan jo tässä vaiheessa. Raasta porkkanat ja omena ja pilko nokkonen, jos käytät niitä, ja lisää ne joukkoon, kun muut kasvikset ovat hieman pehmenneet. Anna kypsyä vielä hetki. Lisää vettä, kunnes keitto on rakenteeltaan sopivaa, ja keitä kasvikset kypsiksi.

Lisää loppuvaiheessa yrttimausteet ja hapan liemi. Jo pieni loraus (muutama ruokalusikallinen) hapankaalimehua riittää antamaan keitolle oikean maun, joten ole varovainen annostelussa. Etikan kanssa on oltava vielä varovaisempi, joten jos käytät sitä, lisää ensiksi 1 rkl, sekoita, ja tarkista maku ennen seuraavaa ruokalusikallista. Hauduta vielä hetki.

Keitto on nyt valmista nautittavaksi smetanan kera. On jälleen kaksi koulukuntaa siinä, pitääkö smetanan olla erikseen keskellä lautasta keiton kruununa vai keittoon sekoitettuna. Molemmilla on mahdollisuus toteuttaa toiveensa, kun smetana tarjotaan erikseen.

Vaihtelua keittoon saa kokeilemalla valmistuksessa erilaisia luonnonyrttejä tai keräkaalin sijasta esim. punakaalia. Jos sopivaa hapanta säilöntälientä ei satu olemaan muuten saatavilla, hyvinvarustetuissa kaupoissa on myynnissä tölkkeihin pakattua hapankaalimehua. Etikan maku on hapankaalimehua ja liemiä terävämpi.

Tässä ohjeessa juurekset raastettiin raakana ja kypsennettiin vasta sitten. Toinen tapa on keittää juurekset ensin kokonaisina melkein kypsiksi, ja kuoria ja pilkkoa ne vasta sitten. Molemmat tavat antavat hyvän lopputuloksen.

Inkiväärihauki pannulla

Keväällä katiskasta voi tulla paljon haukia. Tämä ohje tarjoaa vaihtelua perinteiselle kalakeitolle.

Ota pienehkö hauki (noin 1 kg), suomusta ja fileoi se.

Kuumenna voi ja mausteet pannulla, lisää soijakastike sekä haukifileet. Lisää hieman vettä, kun kala on paistunut pari minuuttia, jotta mausteet leviävät paremmin. Anna kypsyä kannen alla. Käännä fileet paistamisen puolivälissä. Fileiden paksuudesta riippuen paistoaika on noin 4-5 min/puoli.

Kalan kanssa voi kokeilla monenlaisia lisukkeita, tavalliset keitetyt perunatkin sopivat mainiosti.

Jukurtti-linssipata (tomaattinen)

Tämä on intialaisia vaikutteita saanut ruoka, mutta ei sisällä lainkaan tulisia mausteita. Jukurtti tekee mausta ihanan pehmeän, mitä tuorejuustopalaset vielä korostavat. Perusraaka-aineena ovat linssit, mutta ruuan luonnetta voi muutella lisäämällä palkokasveja herneistä papuihin. Mahdollisia mausteita on annettu pitkä lista. Listan alkupään mausteet ovat olennaisempia kuin loppupään, eikä kaikkia suinkaan ole välttämätöntä käyttää. Lisäämällä linssejä isomman annoksen tästä saa helposti erinomaisen ruuan isommallekin joukolle.

Keitä linssit ja mahdolliset käyttämäsi palkokasvit kypsiksi, mutta ei ylikypsiksi, jotta ne pysyvät koossa. Huomaa, että niin kikherneet, hernerouhe kuin pavutkin vaativat liotusta etukäteen. Yksinkertaisimmin keittäminen käy aloittamalla pisimmän keittoajan vaatimasta raaka-aineesta ja lisäämällä seuraavat joukkoon keittoajan mukaisessa järjestyksessä. Kaada lopuksi keitinvesi pois.

Yhdistä keitetyt linssit seuralaisineen, tomaattimurska ja raastetut porkkanat samaan kattilaan tai laakeaan kasariin. Lorauta joukkoon soijakastiketta ja öljyä, ja lisää kardemumman siemenet ja sokeri. Mausta karrilla. Anna ruuan hautua, kunnes porkkanaraaste on sopivasti pehmennyt. Kaada sitten joukkoon maustamatonta jukurttia, kunnes ruuan väri muuttuu, ja lisää tuorejuusto tai tofu paloiteltuna sekä loput mausteet. Kun ruoka on vetäytynyt vielä hetken, se on valmista nautittavaksi vaikkapa riisin kanssa.

Jukurtti-linssipata (pinaattinen)

Keitä linssit ja hernerouhe kypsiksi. Jos käytät porkkanaraastetta, lisää se jo ennen kuin kuin linssit ovat ehtineet kypsiksi. Kaada tarvittaessa liika vesi pois. Lisää voi, pinaatti ja jukurtti tai kookoskerma. Jos käytät tuoretta pinaattia, sen voi kypsentää toisessa astiassa ja lisätä joukkoon pilkottuna. Mausta ja lisää marinoitu tofu, tuorejuusto tai muut 'sattumat' ja mausta maun mukaan. Insinöörit sekoittavat joukkoon sokeria noin pari hyppysellistä, karria ja garam masalaa reilusti.

Jos edellisestä ateriasta on jäänyt keitettyjä perunoita yli, niitä voi hyvin piilottaa kuorittuina ja pilkottuina pienen määrän tämän ruuan sekaan. Perunat sopivat myös linssipadan lisukkeeksi, samoin kuin riisi.

Kasvis-makaronikeitto

Tämä kasviskeitto on nopea ja ruokaisa tehtäväksi vaikkapa työpäivän jälkeen. Annoksesta riittää noin neljälle, ja kattilan on oltava 2-3 litran vetoinen. Kiitokset Päivi Mattilalle ja vegaanikeittokirjaprojektille tästä ohjeesta, jota olemme hieman soveltaneet!

Jos käytät härkäpapuja, keitä ne erikseen kypsiksi ennen keittoon lisäämistä. Härkäpavut tarvitsevat ainakin tunnin keittoajan.

Kuori ja silppua sipuli ja leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi. Paista niitä kattilanpohjalla öljyssä. Kuori porkkanat ja punajuuri, ja viipaloi ne pieniksi paloiksi. Kun kattilassa paistuvat kasvikset ovat alkaneet kuullottua, lisää porkkanat ja punajuuri joukkoon, ja paista vielä hetki.

Lisää kattilaan vesi, kuorittu ja murskattu valkosipuli, merisuola, makaronit, mahdolliset kaurahiutaleet ja keitetyt härkäpavut. Keitä noin 25 minuuttia kannen alla. Lisää lopuksi herneet, basilika, timjami, kuminansiemenet ja omenaviinietikka ja sekoita. Jos vesimäärä tuntuu liian pieneltä, vettä voi lisätä hieman vielä tässä vaiheessa. Sammuta levy ja jätä hetkeksi hautumaan, niin maut syventyvät.

Keittoon saa vaihtelua kokeilemalla muitakin erilaisia juureksia punajuuren ja porkkanan seuralaisena tai tilalla. Myös tuoreita tai kuivattuja villivihanneksia voi hyvin lisätä joukkoon, esimerkiksi kourallinen nokkosta tuo keittoon lisää monipuolisuutta.

Kasvispiirakka

Taikinan valmistus:
Kuivat aineet sekoitetaan, ja niihin lisätään neste ja rasva. Piirakkataikinan makua ja ruokaisuutta voi vaihdella lisäämällä erilaisia lisukkeita kuten pellavarouhetta, jauhettua nokkosta tai soijarouhetta. Kananmunalla voi varmistaa taikinan koossapysymisen, mutta piirakka onnistuu kyllä ilmankin. Vuoka voidellaan, ja taikina levitellään vuokaan.

Täytteen valmistus:
Kasvikset raastetaan, ja raaste kaadetaan kattilaan, jonka pohjalle kaadetaan vähän vettä ja lorautetaan ruokaöljyä tai pudotetaan voinokare pohjaanpalamisen estämiseksi. Aluksi kattilan annetaan kuumentua sen verran, että vesi kiehuu. Sen jälkeen lämpöä vähennetään, ja raastetta käännellään miedolla lämmöllä, kunnes se hieman pehmenee ja alkaa tuoksua houkuttelevalta. Siinä vaiheessa lämpö käännetään pois, ja lisätään kerma ja mausteet. Jos piirakasta haluaa miedompaa, joukkoon voi lisätä keitettyjä ohrasuurimoita tai keitettyä riisiä. Lopuksi sekoitetaan joukkoon juustoraaste, jos sitä halutaan käyttää. Vaihtoehtoisesti juustoraasteen voi myös ripotella piirakan pinnalle.

Täyte kaadetaan vuokaan levitellyn taikinan päälle. Piirakkaa paistetaan 225 asteessa noin 20 minuuttia. Tämä piirakka on sen verran tuhtia tavaraa, että se riittää saamaan kylläiseksi paatuneimmankin lihansyöjän. :)

Sipuli, johon on pistetty neilikoita
Papuihin saa hyvän maun, kun keittää niiden kanssa sipulin, johon on pistetty neilikoita.

Kasvisvokki

Tässä on yksi versio kasvivokista, jossa painottuu erityisesti suomalaisten raaka-aineiden käyttö. Valmistus onnistuu parhaiten vokkipannussa, mutta myös laakeaa korkeareunaista pannua voi käyttää. Valmistusaineiden valinnassa voi käyttää paljon improvisaatiota. Loppukeväällä ja kesällä kasvisvokin sekaan kannattaa kerätä luonnonkasveja, kuten vuohenputken ja poimulehden lehtiä ja harkiten myös mietoja voikukanlehtiä. Vokin tekeminen on mainio tapa hyödyntää kaalin sesonkiaikaa loppukesällä ja syksyllä, jolloin se on usein puoli-ilmaista. Suluissa mainitut kasvikset sopivat kaikki hyvin joukkoon, mutta eivät ole välttämättömiä.

Marinoi tofu marinointiohjeen mukaan. Kun tofupalat ovat valmiita, siirrä ne syrjään odottamaan, ja ota niiden marinointiliemi käyttöön kasvisten valmistuksessa. Pilko porkkanat pikkusormea pienemmiksi lohkoiksi, pane ne pannun pohjalle marinadiin, lisää tilkka öljyä ja tarvittaessa vettä, ja pane levy lämpenemään. Pilko kaali veitsellä mahdollisimman ohuiksi pitkiksi suikaleiksi. Lisää kaali ja muut käyttämäsi kasvikset sitten pannuun porkkanoiden seuraksi.

Jos käytät kuivattuja papuja tai kikherneitä, ne on keitettävä kypsiksi ennen vokkiruokaan lisäämistä. Papuja kannattaa käyttää harkiten, jotta tuloksena on vokki eikä papupata. Niihin saa lisää makua lisäämällä keitinveteen esim. neilikoilla pistetyn sipulin, kuminaa tai kardemumman siemeniä, kikherneiden sekaan myös hieman sokeria. Keittämisen lopussa papuja voi maustaa myös soijakastikkeella, muuten keitinveden on parempi olla suolatonta.

Kääntele kasviksia pannulla, kunnes ne ovat sopivasti pehmenneet. Valmistuksen loppuvaiheessa tarkista maku, ja lisää vielä mausteita tarpeen mukaan. Lisää tofupalat ja anna maustua vielä hetken ennen tarjoilua.

Vokkiruuan voi syödä sellaisenaan tai keittää lisukkeeksi riisiä tai ohrasuurimoita.

Kesäkurpitsakeitto

Kesäkurpitsakeitto on osa sadonkorjuuajan tarjoilua. Ohjeen määrästä riittää noin neljälle. Tämä kasvisruoka on luonteeltaan kevyttä, joten keiton seurana on hyvä tarjota leipää.

Pilko porkkana pieniksi suunmyötäisiksi lohkoiksi ja silppua sipuli. Paista porkkana- ja sipulipaloja rasvassa kattilanpohjassa miedohkolla lämmöllä. Kääntele välillä.

Kuori kesäkurpitsa ja pilko se kuutioiksi. Jos sokeriherneesi ovat palkoineen syötäviä, pilko herneenpalot muutamaan osaan ja poista kannat. Sitkeäpalkoisistä herneistä käytettäviksi sopivat vain pelkät herneet ilman palkoja. Silvi härkäpapupaloista pavut käyttöön ja heitä palot pois. Lisää kesäkurpitsakuutiot, herneet, härkäpavut, suola ja sokeri kattilaan. Jätä kypsenemään välillä sekoittaen miedolla lämmöllä kannen alla.

Kuori ja pilko valkosipulinkynnet, ja lisää ne kattilaan. Pilko myös tomaatti ja lisää se joukkoon. Lisää kattilaan vettä sen verran, että kasvikset juuri ja juuri peittyvät.

Kun kurpitsanpalat ovat hieman pehmenneet, lisää fetajuustokuutiot ja saksi joukkoon basilika. Sekoita, ja anna hautua vielä vähän aikaa kannen alla ennen tarjoilua.

Voit soveltaa keiton aineksia kasvimaan antimien mukaan. Etenkin herneet ja härkäpavut korvaavat toisiaan, joten keitto onnistuu hyvin vain toista käyttäen.

Kirkaslieminen kalakeitto

Liota suppilovahveroita vedessä noin 5-10 min. Kuori ja pilko juurekset ja perunat. Kuori valkosipulin kynnet ja pilko. Ota suppilovahveroitten liuotusvesi talteen keittoa varten ja kuullota suppilovahveroita ja valkosipulia öljytilkassa 5-10 min (pilkotun sipulin voi lisätä myös tässä vaiheessa).

Lisää juurespalat ja perunat sekä lisää suola ja sokeri, sekä tarpeeksi vettä, jotta kaikki ainekset peittyvät. Kalan pään voi laittaa mukaan jo tässä vaiheessa, jos sen haluaa käyttää. Kun kasvikset ovat kiehuneet jonkin aikaa, lisää kuutioitu suolakurkku ja mahdollisesti hapankaali.

Noin 3-7 minuuttia ennen keiton valmistumista lisää paloiteltu kala (isommat palat hiukan aikaisemmin) ja loput mausteet.

Perunavuoka

Tämä herkullinen vuoka on hieman muunneltu versio ohjeesta, jonka Insinöörit saivat sähköpostilla lainauksena Humanistin ja Nörtin keittokirjasta. Kiitokset!

Kasvikset pilkotaan suunmyötäisiksi paloiksi ja ladotaan uunivuokaan fetapalojen, siementen, valkosipulin ja mausteiden kanssa. Kypsymisaikaa voi lyhentää keittämällä perunat etukäteen lähes kypsiksi ennen niiden kuorimista ja pilkkomista. Lopuksi vuokaan kaadetaan kerma, ja pinnalle voi ripotella vielä viimeiset fetamuruset. Perunavuoka paistetaan kypsäksi uunissa 175 asteessa.

Punajuurivuoka

Valitse sellainen määrä punajuuria, että niistä kertyy raastetta vähintään puoli litraa. Kuori raa'at punajuuret ja raasta ne. Pane raaste esikypsenemään kattilaan miedolle lämmölle sitä välillä käännellen. Sekaan kannattaa lorauttaa tilkka öljyä tai voiköntti sekä vähän vettä, jotta raaste ei pääse palamaan pohjaan. Kuori ja raasta perunat ja lisää kattilaan. Jatka esikypsennystä, kunnes raasteseos on sopivasti pehmennyt. Lisää lopuksi sekaan valkosipuli pilkottuna tai murskattuna ja yrttimausteita maun mukaan.

Voitele uunivuoka. Vuuan täyttämisen voi aloittaa esimerkiksi viipaloimalla pari perunaa ohuiksi siivuiksi ja latomalla vuuan pohjalle. Niiden päälle voi jatkaa eri aineilla kerroksittain, esim. järjestyksessä porkkanaraastetta, punajuuri-perunaraasteseosta, tuoreita suppilovahveroita, jos niitä sattuu olemaan käsillä, murennettua Aurajuustoa, lisää raasteseosta, Aurajuustoa jne., kunnes vuoka on täynnä. Päälle voi vielä viipaloida perunasiivuja ja lopuksi kokonaisuus kruunataan juustoraasteella. Jos oikein haluaa herkutella, ruokaan voi lorauttaa 1/2-1 dl kermaa siinä vaiheessa, kun kaikki muut aineet on ladottu vuokaan. Suppilovahverot sopivat todella hyvin yhteen sekä punajuurten että Aurajuuston kanssa, joten yhdistelmää kannattaa kokeilla, jos sieniä suinkin on saatavilla.

Paista punajuurivuokaa vähintään puoli tuntia 175-200 asteessa. Insinööreillä on tapana panna vuoka suoraan kylmään uuniin, jotta esilämpökin tulee hyödynnettyä. :)

Rouskupiirakka

Rouskut voi säilöä suolasieninä ja tehdä niistä herkullista sienisalaattia, mutta ne sopivat mainiosti myös tuoreeltaan piirakan täytteeksi. Syötävät rouskulajit tunnistaa valkoisesta maitiaisnesteestä. Säännöstä on poikkeuksena vain mustarousku, jota ei epäiltyjen mutageenisten ominaisuuksiensa takia suositella lapsille eikä lisääntymistä harkitseville naisille. Kuusenleppärouskulla taas maitiaisneste on porkkananpunaista, mutta se on silti erinomainen ruokasieni. Monet rouskulajit on esikäsiteltävä ryöppäämällä väkevän maun miedontamiseksi: sieniä keitetään vedessä noin 10-15 minuuttia, minkä jälkeen ryöppäysvesi kaadetaan pois.

Tässä ohjeessa kuvattu sienitäyte sopii myös ruokien lisukkeeksi tai syötäväksi sellaisenaan.

Täytteen valmistus:
Pilko rouskut suunmyötäisiksi paloiksi, poista samalla matoiset osat. Ryöppää sieniä 10-15 minuuttia, ainakin jos joukossa on esikäsittelyä tarvitsevia lajeja. Kaada ryöppäysvesi pois.

Pilko sipulit, ja kuullota sipulisilppua vähän aikaa pannulla voissa. Lisää joukkoon sienet, saksi mukaan pinaatti, lisää mahdolliset punajuuren naatit sekä mausteet. Paista miedolla lämmöllä ja kääntele, jotta mausteet imeytyvät hyvin. Jätä jäähtymään.

Taikinan valmistus:
Sekoita kuivat aineet, ja lisää niihin neste ja rasva sekä mahdollinen kananmuna. Piirakkataikinan makua ja ruokaisuutta voi vaihdella lisäämällä erilaisia lisukkeita kuten pellavarouhetta, jauhettua nokkosta tai soijarouhetta. Kananmunalla voi varmistaa taikinan koossapysymisen, mutta piirakka onnistuu kyllä ilmankin. Voitele vuoka, ja levittele taikina vuokaan.

Kaada täyte vuokaan levitellyn taikinan päälle, ja paista piirakkaa 225 asteessa noin 20 minuuttia. Vaihtoehtoisesti voi käyttää alempaakin lämpötilaa ja paistaa kauemmin. Jos taikinassa on kananmunaa, piirakan reunat ruskistuvat voimakkaammin. Piirakka sopii tarjottavaksi sekä lämpimänä että kylmänä.

Siikaa jukurttikastikkeessa

Esikeitä juurekset ja perunat siten, että ne jäävät vielä hiukan koviksi. Sillä välin, kun ne kiehuvat, valmista jukurttikastike. Se käy yksinkertaisesti sekoittamalla maustamattomaan jukurttiin hienonnettua inkivääriä, sitruunasta puristettu mehu ja hedelmäliha, sokeri, suola mustapippuri ja silputtuja basilikanlehtiä.

Kuori keitetyt juurekset ja perunat tarvittaessa, ja lohko ne uunivuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele päälle hiukan hienonnettua inkivääriä sekä basilikan lehtiä. Levitä kalafileet juurespedille. Mausta ne ripauksella karkeaa suolaa.

Kaada kastike fileiden päälle peittämään ne tasaisesti. Paista vuokaa uunissa 175 asteessa noin 45 minuuttia tai kunnes jukurttikastike muodostaa kuoren fileiden pintaan.

Tähän ruokaan voi mainiosti kokeilla muitakin miedonmakuisia valkolihaisia kaloja kuin siikaa. Jos käyttää mausteena ruukuissa myytävä basilikaa, sen voi istuttaa ikkunalaudalle suurempaan ruukkuun, ja nauttia tuoreestä yrttimausteesta useammankin kuin vain yhden kerran.

Valkosipulikala pannulla

Tämä on nopea tapa valmistaa ruuaksi vaikkapa onkisaalis. Ripottele perattujen kalojen/kalafileiden päälle ja väliin hieman merisuolaa, ja anna niiden olla maustumassa jääkaapissa ainakin puolisen tuntia. Huuhtaise sitten suola pois ja pilko kala sopiviksi annospaloiksi. Kuori valkosipulinkynnet ja pilko ne palasiksi. Sitten vain kipataan valkosipulinpalat paistinpannulle, lisätään sekaan voinokare ja kuumennetaan. Kun voi tirisee, lisätään joukkoon kalapalat ja kypsennetään lastan kanssa käännellen. Lämpöä on syytä vähentää täydestä tehosta pian kalapalojen lisäämisen jälkeen, jotteivat valkosipulit pääse palamaan, vaan paahtuvat mukavan rapeiksi. Teflonpannulla valmistus on helpointa.

Kalapalat sopivat hyvin tarjottavaksi keitettyjen pottujen, tillivoin ja salaatin kanssa (tästä salaattiversiosta voi jättää kananmunan/juuston pois). Jokaista syöjää kohti kannattaa varata ainakin 150 g - 200 g kalaa.

Villivihannespiirakka

Villivihannespiirakka sopii tehtäväksi monenlaisista villivihanneksista. Hyvä yhdistelmä on esimerkiksi 1 osa nokkosta, 1 osa vuohenputkea ja 1 osa jauhosavikkaa. Myös puolet nokkosta, puolet vuohenputkea -versio on yhtä maittava. Joukkoon voi lisätä myös esimerkiksi poimulehden lehtiä ja valkoapilan kukkia. Villivihanneksista kannattaa käyttää ensisijaisesti nuorimpia versoja. Keskikesällä nokkosista voi saksia käyttöön latvat, ja vuohenputkien keräilykautta voi jatkaa koko kesän niittämällä kasvuston välillä. Savikka on parhaimmillaan juhannuksen aikaan, kun kasvustot valtaavat kasvimaan. Piirakan voi mainiosti tehdä myös kuivatuista villivihanneksista, kunhan liottaa ne pehmeiksi ensin.

Valmista taikina sekoittamalla kuivat aineet ensiksi keskenään, ja sekoittamalla sitten puuhaarukkaa käyttäen joukkoon rasva ja neste sekä mahdollinen kananmuna. Kananmunaa käyttämällä piirakan reunat ruskistuvat uunissa nopeammin, ja taikina pysyy hieman paremmin koossa.

Ryöppää nokkoset kiehauttamalla ne merisuolalla maustetussa vedessä ja kaatamalla vesi pois. Tällä tavalla nokkosista poistuu haitallista nitraattia. Lisää kattilaan loput villivihannekset, ja kuumenna vielä hetki, jotta lehdet pehmenevät ja ovat helpompia käsitellä. Pilko pehmenneitä lehtiä saksilla pienemmäksi ja jätä jäähtymään. Jos haluat, voit vielä sekoittaa joukkoon ruokalusikallisen sokeria vahvistamaan makua.

Pilko tomaatit suunmyötäisiksi paloiksi. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle. Levitä villivihannesmassa ja tomaatinpalat taikinan päälle. Avaa fetajuustopaketti, ja pirskottele fetajuuston nestettä täytteen ja piirakan reunojen päälle antamaan makua. Jos nestettä ei ole, voit ripotella piirakan pinnalle teelusikallisen suolaa mahdollisimman hienojakoisesti. Lisää lopuksi fetajuustokuutiot täytteen joukkoon. Täytteeseen voi hyvin pilkkoa sekaan myös jääkaappiin unohtuneen juustonkannan.

Piirakkaa paistetaan 225 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes taikina on kypsynyt myös keskeltä (kokeile tarvittaessa haarukalla). Piirakka on herkullista tarjottavaa sekä tuoreeltaan lämpimänä että myöhemmin kylmänä.

Jauhosavikkaa perunapellossa
Kun jauhosavikka juhannuksen aikoihin valtaa kasvimaan, se kannattaa poimia talteen ja käyttää ruuaksi.

Jukurttikastike

Tämä kylmänä tarjottava kastike sopii yhteen monenlaisten ruokien kanssa ja dippikastikkeeksi. Se on mainiota esimerkiksi tulisten intialaistyyppisten ruokien seuralaisena tai vaikkapa grillatun kalan kastikkeena.

Sekoita kaikki ainekset keskenään tarjoilukipossa, ja anna kastikkeen vetäytyä ennen tarjoilua ainakin tunnin verran jääkaapissa, jotta kuivat mausteet ehtivät kunnolla maustaa kastikkeen.

Marinoitu tofu

Tofu on soijapavuista valmistettua hieman leipäjuustoa muistuttavaa ainetta. Se sopii todella moneen erilaiseen ruokaan. Kotimaista tofua myydään ainakin perinteisenä, marinoituna, savustettuna ja jälkiruokiin tarkoitettuna pehmeämpänä tofuna. Tofu ei sellaisenaan maistu juuri miltään, vaan vaatii maustamista. Tässä on vapaasti muuteltava perusmarinadi insinöörien makuun. Jos et pidä jonkin ainesosan mausta, voit jättää sen pois huoletta. Samantyyppiset marinadit sopivat hyvin myös lampaankääville ja muille kiinteälihaisille sienille ja mm. munakoisolle. Kokeilemisen iloa!

Valkosipuli kannattaa murskata, jolloin se luovuttaa makuaan tehokaammin. Hyvä tapa murskaukseen on asettaa veitsi lappeelleen kynnen päälle ja murskata kynsi lyömällä tai painamalla veistä. Tämän jälkeen kynnen voi pilkkoa normaalisti. Lisää syvälle pannulle tai kattilan pohjalle kaikki muut aineet paitsi tofu, ja sekoita tasaiseksi. Soijakastikkeen määrällä voi säätää tofun suolaisuutta. Leikkaa tofu sopiviksi paloiksi - noin peukalon paksuiset palaset sopivat useimpiin ruokiin, ja aseta marinadiin. Tässä vaiheessa voi vielä lisätä hieman nestettä. Tofun palasten tulisi olla vähintään puoleen väliin saakka marinadissa.

Marinointi pitkän kaavan mukaan:
Parhaan tuloksen saavuttamiseksi tofupalojen tulisi antaa maustua yön yli viileässä, jolloin marinadin määrää voi hiukan lisätä tai paloja tulisi käännellä välillä.

Pikamarinointi:
Kiireiset kokit voivat yön yli odottelun sijasta pikamarinoida tofun. Anna tofujen vetäytyä marinadissa välillä käännellen vähintään vartin verran, ja paista koko seos miedolla lämmöllä noin viitisen minuuttia. Nyt tofun palat ovat valmiita joko lisättäväksi muun ruuan sekaan tai syötäväksi ihan sellaisenaan.

Muuhun ruokaan lisättävästä tofusta voi huoletta tehdä hieman suolaisempaa kuin erikseen syötävästä, sillä se luovuttaa kyllä makuaan muun ruuan sekaan lämmitettäessä. Tämän vuoksi tofu kannattaakin lisätä ruokaan vasta ennen viimeistelevää lämmittämistä. Jos taas marinadiin lorahti liikaa soijakastiketta, kannattaa tofut lisätä ruokaan jo hieman aikaisemmin "tasaantumaan."

Kesäsalaatti
Kesäsalaatin joukkoon sopivat monet villivihannekset, tähän salaattiin on lisätty mm. pelto-orvokin kukkia.

Herkullinen kesäsalaatti

Pilko kasvikset ja keitetty muna/juusto sopivan kokoisiksi paloiksi, ja lado salaattikulhoon. Lisää joukkoon maun mukaan sinappia, suolaa, sokeria ja loraus ruokaöljyä. Sekoita, ja valmista tuli.

Luonnonyrtit tuovat miellyttäviä makuvivahteita tasaisen makuisten salaatinlehtien sekaan. Valkoapilan kukat ovat todella herkkua. Voikukanlehtiä kannattaa maistella etukäteen, ja jättää kitkerät lehdet pois. Niistä voi myös repiä käyttöön vain muun kuin keskiruodin, joka on kitkerämpää kuin muu osa lehdestä. Varjossa kasvaneet luonnonyrtit ovat usein miedompia kuin auringossa paahtuneet

Helppo tehdä ja tosi hyvää! Tämä on harvoja ruokia, joihin kasvissyöjäkin tarvitsee sinappia.

Vuohenputkia
Vuohenputki on monikäyttöinen villivihannes, ja sopii sellaisenaan salaatteihin.
Järvisimpukat puhdistumassa saavissa
Ennen kuin järvisimpukat kelpaavat ruuaksi, niitä on pidettävä puhtaassa vedessä pari päivää.

Järvisimpukat paistumassa pannulla
Järvisimpukat ovat herkullisia voissa ja valkoviinissä paistettuina.

Järvisimpukoita valkoviinissä

Tämä annos on kahdelle. Kotimaiset järvisimpukat laitettuna ranskalaiseen tapaan on maittava sekä näyttävä alkupala. Simpukoita ei ole myynnissä, joten ne on hankittava itse. Insinöörien mökkirannassa ne viihtyvät vajaan metrin syvyisessä vedessä, josta niitä on helppo poimia.

Simpukoiden syöminen vaatii etukäteisvalmisteluja, jotta ne puhdistuvat. Simpukat pannaan ämpäriin puhtaaseen veteen pariksi vuorokaudeksi, jotta niiden suolisto on tyhjenee. Ämpärin vesi on vaihdettava kahdesti päivässä, jotta mudan maku saadaan simpukoista pois, eikä vesi pääse liian lämpimäksi. Liian lämpimässä vedessä happi käy vähiin, ja simpukat voivat tukehtua. Poista kaikki simpukat, jotka rupeavat kellumaan, sillä ne ovat pilaantuneet.

Puhdistetut elävät simpukat lisätään reiluun määrään voimakkaasti kiehuvaa vettä. Simpukoita keitetään kovalla lämmöllä nelisen minuuttia, jolloin niiden kuorten tulisi olla auenneet. Heitä kiinni jääneet, pilaantuneet, simpukat pois.

Poista simpukoiden liha lusikalla kuorista ja valmista kastike pannulla sulattamalla ensiksi voi. Lisää sulaan voihin paloiteltu ja kevyesti murskattu valkosipuli. Hyvän aromin saa, kun ennen pilkkomista painaa valkosipulin kynttä kasaan veitsen lappeella, kunnes kynsi murtuu hieman. Kuullota valkosipulia kohtuullisella lämmöllä, jotta voi ei pääse kärähtämään. Kun valkosipuli on hieman pehmennyt, lisää valkoviini. Anna seoksen kuumentua kiehuvaksi. Lisää simpukoitten liha, ja anna kiehua, kunnes kaikki valkoviini on haihtunut. Jäljelle jää kirkas aromikas voi ja pehmentynyt taivaallisen makuinen valkosipuli, sekä simpukat. Annostele lautasille simpukat ja osa valkosipulin paloista. Annostele lopuksi jäljelle jäänyt voi kastikkeeksi lautasille koristeellisesti. Tarjoile lämpiminä.

Insinöörit suosittelevat simpukka-alkupalan seuralaiseksi tuoretta kauraleipää, jotta herkullisen kastikkeen saa nautittua viimeiseen pisaraan.

Lanttu

Lanttu sopii hyvin välipalaksi kuorittuna ja naposteltavan kokoisiksi paloiksi pilkottuna. Se säilyy hyvin jääkaapissa. Kerralla voi ottaa pienenkin lohkon kuorittavaksi ja syötäväksi vaikkapa aamiaisen osana. Lantunpaloja voi myös käyttää salaatin sijasta ruokien lisukkeena ja dipattavina illanistujaisissa. Tummakuorisessa luomulantussa on erityisen hieno aromi. Lantussa on C-vitamiinia suunnilleen saman verran kuin appelsiinissa, noin 40 mg sadassa grammassa.

Nauris sopii käytettäväksi samaan tapaan, mutta siitä on poistettava paksumpi kerros kuoren mukana, sillä muuten se maistuu kitkerältä.

Mantelisalaatti
Paahdetut lämpimät mantelit ja auringonkukansiemenet antavat maukkaan lisän salaattiin.

Mantelisalaatti

Paahdetut lämpimät mantelit ja auringonkukansiemenet antavat maukkaan lisän salaattiin. Kevyen lounaan ystävälle mantelisalaatti sopii hyvin myös lounassalaatiksi.

Pilko tuoreet ainekset ja fetajuusto. Sekoita ne salaattikulhossa tai suoraan lautasella. Mukaan voi lisätä lorauksen ruokaöljyä salaatinkastikkeeksi.

Lorauta paistinpannulle öljyä ja, ja anna kuumeta jonkin aikaa. Lisää mantelit ja anna niiden paahtua muutama minuutti samalla käännellen. Lisää auringonkukan siemenet ja jatka sekoittamista, jotta mantelit ja siemenet paahtuvat tasaisesti. Hento värinmuutos riittää. Jos siemenet pääsevät palamaan, maku on hetkessä pilalla.

Jaa salaatti lautasille, ja kippaa paahtuneet siemenet salaattiannosten päälle. Nauti lämpimänä!

Salaatin voi hyvin tehdä myös vegaanisena jättämällä fetajuuston pois. Suolapalaksi voi silloin lisätä oliiveja, mutta ilmankin salaatti toimii hyvin. Vaihtelua ohjeeseen saa korvaamalla mantelit pinjansiemenillä.

Sienisalaatti suolasienistä

Liota suolasieniä vedessä, kunnes liika suola on liuennut pois. Riippuen suolaisuudesta aikaa liotukseen tarvitaan noin tunti tai vähän enemmän. Hienonna sienet ja kasvikset pieniksi paloiksi ja sekoita keskenään. Lisää kermaviiliin mausteet, ja sekoita se salaattiin. Anna vetäytyä kylmässä ennen tarjoilua.

Sitruunamarinoitu lohi

Lohi paloitellaan viipaleiksi, jotka ovat kooltaan sopivia esim. voileivän päälle. Sitruunamehu, hunaja, suola ja etikka sekoitetaan keskenään marinadiksi. Lohiviipaleet ladotaan kannelliseen astiaan lisäten kunkin kerroksen väliin punasipulirenkaita ja murskattua roseepippuria. Lopuksi marinadi kaadetaan lohiviipaleiden päälle, astia suljetaan, ja lohen annetaan kypsyä kaksi vuorokautta jääkaapissa. Sitten herkku on valmista syötäväksi sellaisenaan, ruokien lisukkeena tai voileivän päällä. Insinöörien mielestä sitruunalohi on erityisen maittavaa jouluruokaa.

Villivihannesmuhennos

Tämä muhennos on helppo valmistaa vaikka pihalta kerätyistä kasveista, ja sopii lisukkeeksi melkeinpä ruokaan kuin ruokaan. Kattilallinen lehtiä kutistuu ruuanvalmistuksessa varsin pieneen tilaan.

Kerätään 1-2 litran vetoinen kattila täyteen nuoria vuohenputken ja nokkosen lehtiä. Mukaan voi ottaa myös pienempiä määriä muita villivihanneksia, kuten poimulehteä. Kasvit huuhdotaan ja keitetään sopivan pehmeiksi merisuolalla maustetussa vedessä (n. 5-15 min). Vesi kaadetaan pois, ja lehtiä pilkotaan pienemmiksi esim. saksilla. Sitten kattilaan lisätään tilkka öljyä, sokeri ja vehnäjauhot, sekoitetaan lastalla tasaiseksi samalla kuumentaen, ja muhennos on valmis tarjottavaksi. Jos haluaa olla varma rakenteen tasaisuudesta, jauhot voi sekoittaa huolellisesti kupissa pieneen vesimäärään ja kaataa suurusteen hitaasti muiden ainesten joukkoon samalla sekoittaen.

Nokkoset ja vuohenputket puskevat maasta esiin jo toukokuussa, jolloin viljelykasvit vasta kylvetään maahan, joten muhennos sopii tuhdiksi vitamiiniannokseksi talven jälkeen. Kasveja voi poimia koko kesän, mutta niistä kannattaa valita ruokaan vain nuoria lehtiä. Kun kasvuston niittää kesällä säännöllisesti, uusia versoja on aina saatavilla. Nokkosista voi myös poimia pelkät latvaversot, jolloin voi käyttää varttuneempiakin kasveja. Vuohenputki ja nokkonen sisältävät runsaasti mm. C-vitamiinia.

Hannan marjapiirakka

Hannan marjapiirakan ohjeen insinöörit ovat saaneet kämppikseltään. Piirakka on helppo ja nopea tehdä, ja lopputulos on mukavan kuohkea. Täytteeksi sopivat hyvin esimerkiksi puolukat, mustikat ja herukat. Samalla ohjeella saa myös mainion omenapiirakan latomalla täytteeksi omenasiivuja.

Taikinamäärä on puolikasta uunipeltiä vastaavaan piirakkavuokaan sopiva. Jos teet koko uunipellin kokoisen piirakan, tuplaa kaikki aineet.

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään taikinakulhossa. Sekoita joukkoon munat, öljy ja piimä puuhaarukalla. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan tai pellille leivinpaperin päälle. Kaada piirakan päälle marjoja tai pistele omenasiivuja. Täytteet saavat upota taikinan sekaan.

Paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 40-45 minuuttia tai kunnes piirakka on kypsää.

Tarjoile piirakka sellaisenaan tai vaniljajäätelön kanssa.

Juhlava marjapiirakka

Tässä marjapiirakassa on ihanan kuohkea ja herkullinen pohja, jossa ei ole säästelty voita. Kannattaa kokeilla täytteeksi erilaisia marjoja, ainakin mustaherukat tai mustikat sopivat siihen erinomaisesti.

Vatkaa sokeri ja voi vaahdoksi. Lisää joukkoon muna, ja vatkaa vielä hetki. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään, ja sekoita ne taikinan joukkoon. Jos haluat, voit lisätä myös marjoja taikinaan. Voitele piirakkavuoka, ja kaada taikina siihen.

Sekoita täytteen ainekset keskenään, ja kaada täyte varovasti taikinan päälle. Paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 min tai kunnes taikina on kypsää.

Marjamöllö

Kaada kulhoon rahka, marjat ja murennettu halva. Halva kannattaa jättää sopivankokoisiksi murusiksi, ne ovat ihananmakuisia ylläreitä rahkan joukossa. Tuoreista puutarhamansikoista saa enemmän makua, jos halkaisee ne, ja antaa möllön vetäytyä jonkin aikaa ennen tarjoilua. Halvavaihtoehdoksi insinöörien suosikkia on Sesamen kaakaohalva. Jos olet sokerihiiri, lisää sokeria, kunnes herkku on makuusi riittävän makeaa, mutta välttämättä sitä ei tarvita ollenkaan. Tarjoa jälkiruokakipoissa.

Mustikkarahkapiirakka

Taikinan kuivat aineet sekoitetaan kulhossa puuhaarukalla, ja joukkoon sekoitetaan neste, rasva ja muna. Vuoka voidellaan, ja taikina levitellään vuokaan, myös reunoille.

Täytteen aineet sekoitetaan keskenään, ja seos kaadetaan vuokaan levitetyn taikinan päälle. Rahkapiirakkaa paistettaessa on oltava tarkkana, että pohja kypsyy myös keskeltä. Piirakka pannaan 225-asteiseen uuniin pinnan ruskistamiseksi, mutta noin viiden minuutin kuluttua lämpötila-asetus lasketaan 175 asteeseen, ja annetaan piirakan paistua vielä noin 50 minuuttia tai kunnes pohjakin on kypsä.

Omenapiirakka

Kuivat aineet sekoitetaan, ja niihin lisätään neste ja rasva. Kananmunalla voi varmistaa taikinan koossapysymisen, mutta piirakka onnistuu kyllä ilmankin. Jos taikina tuntuu kaikkien aineiden sekoittamisen jälkeen jähmeältä, kannattaa lisätä vielä vähän nestettä. Vuoka voidellaan, ja taikina levitellään vuokaan. Omenasiivut ladotaan päälle, ja lopuksi niille ripotellaan kanelia ja sokeria tai kaadetaan hunajaa. Piirakkaa paistetaan 225 asteessa noin 20 min.

Paholaiskakku

Paholaiskakku on rengasvuoassa tehtävä helppo ja herkullinen suklaakakku.

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Sulata voi, jos käytät sitä. Sekoita kuivien aineiden joukkoon neste, munat ja rasva. Sekoita taikinaa sen verran, että se on rakenteeltaan tasaista, mutta vatkata ei tarvitse. Voitele ja korppujauhota vähintään 1,5 litran rengasvuoka. Kaada taikina siihen, ja paista kakkua noin tunti 175 asteessa.

Sama taikina sopii hyvin myös herkullisten suklaamuffinien paistamiseen. Niille paistoaika on huomattavasti kakkua lyhyempi, noin 15 minuuttia.

Kakusta tulee rakenteeltaan samanlaista sekä kaurakermaa että tavallista kermaa tai maitoa käyttäen. Kasvispohjaisesta vaihtoehdosta valmistettuna se kuitenkin säilyy kauemmin hyvänmakuisena. Jopa viikonkin vanha kakku maistuu vielä.

Villiminttu
Violettikukkainen rantaminttu on syötävä rikkakasvi. Maku on parhaimmillaan ennen kukintaa.

Pirtelö marjoista ja banaanista

Tästä määrästä riittää 2 - 4:lle, riippuen annoskoosta. Pirtelö on helppo tehdä vegaanisena valitsemalla jäätelöksi esim. kauramaitojäätelöä tai soijajäätelöä. Tässä on kaksi versiota, omia voi helposti kehitellä lisää kokeilemalla erilaisia yhdistelmiä.

Pane kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Nauti jälkiruokakiposta lusikalla. Jos haluat juoksevampaa pirtelöä, lisää aineksiin loraus mehua tai maitoa.

Kasvimaalla kasvaa monia syötäviä rikkakasveja. Yksi niistä on viljeltyä minttua lähellä oleva rantaminttu. Se sopii hyvin pirtelöön mukaan.

Pane kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Nauti jälkiruokakiposta lusikalla. Jos haluat juoksevampaa pirtelöä, lisää aineksiin loraus mehua tai maitoa.

Proffajuoma

Kaada lasiin tai kannuun ensin puolet tilavuudesta kylmää omenamehua ja toinen puoli kylmää sitruunanmakuista vissyä. Nauti heti!

Proffajuoma on raikas herkku esimerkiksi kuumana kesäpäivänä. Tai milloin muulloin tahansa. Jos lisää sopivasti sitruunavissyn osuutta, siitä saa alkoholittoman vaihtoehdon kuohuviinille, joka myös näyttää aidolta. :)

Punaiset joulutortut

Tämä ohje antaa vaihtelua totuttujen luumuhillolla täytettyjen joulutorttujen makuun ja väriin, insinöörien mielestä selvästi parempaan suuntaan. Täytteenä on makea punajuuri-porkkanasose, joka on maustettu ihanan jouluisilla mausteilla. Taikinan voi joko tehdä itse tai käyttää valmista kaupan taikinaa. Kaupan taikina on lehtevämpää kuin itse tehty, muttei ihan niin maukasta. Torttuja tulee ohjeella pellillinen (n. 12 kpl). Kiitokset Päivi Mattilalle ja vegaanikeittokirjaprojektille tästä ohjeesta!

Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja sitten kaikki ainekset keskenään. Anna taikinan kiinteytyä peitettynä jääkaapissa vähintään puoli tuntia, jolloin rakenne paranee.

Kun taikina on jääkaapissa, on hyvää aikaa tehdä täyte. Kuori ja kuutioi juurekset. Keitä ne kattilassa niukassa vedessä pehmeiksi. Soseuta juurekset esim. perunasurvimella tai sauvasekoittimella ja lisää sokeri, perunajauho, omenaviinietikka ja kaikki muutkin mausteet. Kuumenna sekoittaen, kunnes seos kiehahtaa. Aseta jäähtymään.

Aseta taikina jauhotetulle alustalle ja painele rystysillä littanaksi. Käännä jauhopuolet vastakkain ja toista paineluoperaatio muutaman kerran. Näin taikinaan tulee lehtevyyttä. Kauli sitten taikina noin puolen sentin paksuiseksi levyksi.

Leikkaa taikista noin 8x8 cm neliöitä veitsellä tai taikinapyörällä ja tee kulmiin viillot. Pane keskelle vajaa teelusikallinen täytettä. Taita reunat tähden muotoon kääntämällä joka toinen sakara täytteen päälle. Voitele tortut maidolla tai kauramaidolla, jolloin ne ruskistuvat kauniisti uunissa ja saavat lisää makua.

Paista 225 asteessa kunnes torttujen pintaan tulee hieman väriä, noin 15 minuuttia. Anna kypsien leivonnaisten jäähtyä ilman peitettä, jotta pinnasta tulee rapea. Pakkaa tortut heti niiden jäähdyttyä ja säilytä viileässä.

Talvinen puolukkakakku (vegaaninen)

Puolukkakakku on myös vegaanin ruokavalioon sopiva mehevä kahvikakku, jossa on jouluinen maku. Se on helppo valmistaa. Aromia voi halutessaan vaihdella rommilla tai muulla sopivalla viinalla.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Jos puolukkasurvos on sokeroitua, vähennä sokerin osuutta. Puolukkasurvos ja mantelirouhe vähentävät hiukan taikinan nousemista, joten molempia ei kannata käyttää ohjeen maksimimäärää.

Sekoita kuiviin aineisiin puolukkasurvos, neste ja ruokaöljy. Sekoita taikina tasaiseksi, se ei tarvitse vatkausta.

Voitele ja korppujauhota 1,5-1,7 -litrainen rengasvuoka. Kaada taikina vuokaan, ja paista 175-asteisessa uunissa alatasolla noin tunti. Varmista kypsyys tikulla ennen kakun ottamista uunista. Kakku on kypsää, kun taikina ei enää tartu tikkuun ja kakku näyttää irtoavan vuoan reunoista. Kakku on valmis kumottavaksi lautaselle, kun se on ehtinyt vähän jäähtyä.

Raparperikiisseli inkiväärillä maustettuna

Inkivääri tuo raikasta vaihtelua perinteiseen raparperikiisseliin. Suurustamisen voi tehdä joko perunajauhoilla, muilla tärkkelysjauhoilla tai riisin avulla. Annoksessa on riittävästi vähintään neljälle.

Perunajauhoilla suurustettu versio:
Kuori raparperinvarret ja pilko ne muutaman sentin mittaisiksi paloiksi. Leikkaa kuivattu inkivääri murusiksi esim. saksilla. Jos käytät tuoretta inkivääriä, kuori se ensin ja pilko sitten pieniksi paloiksi. Myös inkiväärijauhetta voi kokeilla (n. 1 tl), mutta tähän jälkiruokaan inkivääri sopii paremmin "sattumina".

Annostele kattilaan litra vettä, sokeri, raparperinpalat, inkivääri ja mahdolliset muut mausteet. Maku paranee entisestään, jos osan tavallisesta sokerista korvaa fariinisokerilla. Keitä seosta, kunnes raparperinpalat pehmenevät. Pehmeneminen kestää noin 10 minuuttia.

Sekoita perunajauhot pieneen määrään vettä ja sekoita haarukalla tasaiseksi. Kaada seos hitaasti muiden ainesten joukkoon hämmentäen samalla. Kiehauta kiisseli vielä aivan lyhyesti, ja ota sitten kattila jäähtymään. Kun kiisseli on suurustunut, se on valmista nautittavaksi joko heti lämpimänä tai myöhemmin kylmänä.

Puuroriisin avulla suurustettu versio:
Tämä versio tehdään lähes samalla tavalla kuin perunajauhoilla suurustettukin, mutta riisi tarvitsee keittoaikaa. Siksi puuroriisit lisätään mukaan heti, kun vesi-raparperi-sokeriseos kiehuu, ja keitetään noin 20 minuuttia. Sitten kiisseli on valmista nautittavaksi joko heti lämpimänä tai myöhemmin kylmänä.

Molempia kiisseliversioita voi nauttia sellaisenaan esimerkiksi jälkiruokana. Kiisseli sopii yhteen myös maidon tai erityisesti maustamattoman jukurtin kanssa. Raparperi sisältää oksaalihappoa, joka reagoi helposti kalsiumin kanssa. Siksi sen kera kannattaa syödä kalsiumpitoista ruokaa kuten maitotuotteita, jotta oksaalihappo ei vie kalsiumia luista.

Uuniomenat

Joinakin syksyinä omenia tulee valtava sato, jolle tämän herkun tekeminen on mainio käyttömuoto. Vastaavan voi tehdä myös päärynöistä ja banaaneista, ja kaikenlaisina omenoiden, päärynöiden ja banaanien yhdistelminä. Happamatkin omenat maistuvat paistettuina hyviltä. Kauran, kanelin ja omenan maut sopivat hienosti yhteen. Tässä on sopivasti syötävää ainakin neljälle. Uuniomenat on helppo valmistaa vegaanisena, jos korvaa voin becelillä.

Mausta kaurahiutaleet kuumentamalla niitä kattilassa rasvan, sokerin, reilun kanelimäärän ja vaniljasokeriripauksen kanssa. Sekoita kunnolla kuumentamisen aikana. Kun kaikki mausteet näyttävät sekoittuneen hiutaleisiin hyvin, seos on valmis.

Huuhtele omenat ja kuori ne tarvittaessa. Kuoriminen on makuasia, ja riippuu myös siitä, käyttääkö esimerkiksi tuontiomenoita vai oman maan satoa. Voitele reilunkokoinen vuoka. Poista siemenkodat, pilko omenat lohkoiksi, ja lado niitä ensimmäiseen kerrokseen sen verran, että pohja peittyy. Levitä omenalohkojen päälle kaurahiutaleseosta. Lisää samanlaisia omenan ja kaurahiutaleiden kerroksia, kunnes vuoka täyttyy.

Paista uuniomenoita 180 asteessa noin 35-45 minuuttia. Voit kokeilla omenoiden kypsyyttä haarukalla ennen uunista ottamista. Kun omenat ovat pehmeitä, vuoka on valmis.

Jälkiruoka sopii tarjottavasti lämpimänä joko sellaisenaan tai vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Uunipäärynät ja -banaanit

Uuniomenoita vastaavat jälkiruuan voi tehdä monenlaisilla yhdistelmillä omenoita, päärynöitä ja banaaneja. Tässä on kaksi versiota.

Lado ainekset voideltuun vuokaan ja paista samalla tavalla kuin uuniomenatkin.

Lado ainekset voideltuun vuokaan ja paista samalla tavalla kuin uuniomenatkin.

Vegaanin mokkajälkiruoka

Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää maito ja kuumenna seosta koko ajan sekoittaen kattilassa. Kun seos alkaa osoittaa kiinteytymisen merkkejä, katkaise virta ja jatka sekoittamista, kunnes tuloksena on vanukas, joka on valmis kaadettavaksi jälkiruokakippoon. Ripottelemalla päälle sokeria voi estää kalvon muodostumisen vanukkaan pinnalle. Jos jälkiruuasta ei halua vegaanista, myös tavallista maitoa voi käyttää kauramaidon sijasta.

Piia keittiössä herkkujen kanssa
Tässä toinen insinööreistä nauttii teetä keittiössään. Pöydällä komeilee dyykattu hedelmätarjotin.
Kuva: Tuomas Vanhanen
Onnistuiko reseptien kokeilu? Tuliko mieleen parannusehdotuksia? Puuttuuko lempiruokasi täältä? Lähetä palautetta insinööreille osoitteeseen hakkin[ät]iki.fi tai palautelomakkeella.

Piian kotisivulle

Tompan kotisivulle

Piia J. Häkkinen
hakkin [miukumauku] iki.fi

Insinöörin keittokirja on perustettu syksyllä 2004
ja päivitetty viimeksi 1.11.2008