Kaupungista ekokaupungiksi!
Syksyllä 2008 olin Helsingin vihreiden ehdokkaana kuntavaaleissa. Sain huimat 516 ääntä ja varavaltuutetun paikan. Kiitos kaikille minua tukeneille! Vaikka en päässytkään valtuustoon, äänet eivät menneet hukkaan. Toimin nyt varapuheenjohtajana Helsingin Energian johtokunnassa, jossa pääsen vaikuttamaan energia-asioihin, yhteen lempiteemaani.
Tällä sivulla esittelen vaaliteemojani ja kampanjabudjettini. Minulle tärkeitä paikallisia kysymyksiä ovat etenkin ympäristöasiat, kuten uusiutuva energiantuotanto ja lähimetsät. Niin lapsiperheiden kuin muidenkin viihtyvyyttä parantavat lähipalvelut, joiden luo pääsee turvallisesti omin jaloin.
Alla kerron vaaliteemoistani tarkemmin. Klikkaa teemaa, niin pääset lukemaan, mistä on kyse!
Tässä on vastauksia sähköpostilla saamiini kysymyksiin.
Vaalikampanjani rahat tulevat käytännössä kokonaan omasta lompakostani. Budjetti on alla. Jos haluat tukea kampanjaani, tuki on tervetullutta Vihreän liiton tilille 800019-68819 viitenumerolla 10007098885. Keräysluvan numero on OKU 1294 A. Keräyslupa on voimassa tämän vuoden loppuun.
| Tulot | [euroa] |
|---|---|
| Vaalikirpputori tuotti noin | 10 |
| Minulla on myynnissä 5 kpl vihreiden vaaliarpoja. Jos saan kaikki myytyä, saan kulujen katteeksi | 50 |
| Muuten maksan itse kaikki kulut. | |
| Tuloja yhteensä noin | 60 |
| Kulut | |
| Ehdokasmaksu | -120 |
| Kampaus ja meikkaus vaalivalokuvaan | -105 |
| Osuuteni ilmastoryhmän tapahtumamainoksesta Hesarissa noin | -150 |
| Osuuteni ilmastoryhmän tapahtumamainoksesta Metrossa noin | -11 |
| Osuuteni Itä-Helsingin vihreiden yhteismainoksesta Metrossa ja Vartissa | -50 |
| Ympäristömerkillä varustettujen esitteiden painatus 4000 kpl | -480 |
| Vaalikirpputoripaikan tarjoilut noin | -30 |
| Kuluja yhteensä noin | -900 |
Itä-Helsingin vihreät tuki yhteismainostamme Metrossa ja Vartissa noin 75 eurolla ehdokasta kohti.
Jos fossiilisten polttoaineiden polttamista ei saada kuriin, tämän vuosisadan lopulla ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on saavuttanut sisäilman tunkkaisuutta vastaavan tason. Vaikkei ilmastonmuutoshössötys muuten kiinnostaisikaan, edes lastenlasten hengitysilmaa ajatellen kannattaa pinnistellä päästöjen vähentämiseksi.
Tahdon muuttaa Helsingin kaupungiksi, jonka toiminta on kestävällä pohjalla. Helsingin on tehtävä suunnitelma fossiilisten polttoaineiden käytöstä, etenkin kivihiilestä, luopumiseksi. Tulevaisuuden Helsinki tuottaa energiansa uusiutuvilla, kuten tuulivoimalla ja hakkeella. Tällä hetkellä tuulivoiman rakentamista rajoittaa vain voimaloiden kova kysyntä maailmalla, kun voimaloita rakennetaan suuria määriä Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Helsingin energiasta voidaan mainiosti tuottaa tuulella 20 %.
Sähkölämmittäjien siirtymistä muihin vaihtoehtoihin, ensisijaisesti kaukolämpöön, on tuettava. Uusia sähkölämmitystaloja ei enää pidä kaupunkiin rakentaa.
Helsingin Energian on ryhdyttävä tarjoamaan vihreää kaukolämpöä, siis uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua kaukolämpöä, ja nostettava sen osuutta asteittain.
Jotta metsiä ei tarvitse hakata sähkön tuottamiseksi turhaan päällä lojuville laitteille, on myös panostettava kunnianhimoisesti energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Me tuotamme kiinalaisiin verrattuna nelinkertaisen määrän päästöjä henkeä kohti, ja Helsingissä valtaosa siitä tulee fossiilisia käyttävistä voimaloista.
Pääkaupunkiseudulla sähkönkulutus on kasvanut yli 50 % *asukasta kohti* vuodesta 1990 ja kasvaa edelleen vauhdilla. Kulutusta päästään pienentämään erilaisilla kannustimilla, kuten yritysten ja kotitalouksien aktiivisella energianeuvonnalla. Kun ihmiset saavat tietää, mihin sähköä kuluu, kulutus laskee tyypillisesti noin 20 %. On toteutettava ennakkoluulottomia toimia kulutuksen kääntämiseksi laskuun, kuten ideakilpailuja. Helsingin Energialla on kulutustiedot kaikista kiinteistöistä. Näitä tietoja on käytettävä energianeuvonnan apuna.
Lämmön tarvetta vähennetään panostamalla energiatehokkuutta parantavaan korjausrakentamiseen ja rakentamalla uusista taloista vähintäänkin matalaenergiataloja. Lämpimän veden kulutusmittauksella ja -laskutuksella lämpimän veden kulutus vähenee kokemusten mukaan noin kolmanneksella.
Tärkeimpien palveluiden, kuten lähikauppojen, koulujen ja neuvoloiden on sijaittava omin jaloin saavutettavalla etäisyydellä. Tämä vähentää liikkumisen tarvetta ja lisää oman alueen viihtyisyyttä. Myös hyötyliikunta kauppaan ja kouluun turvallista reittiä pitkin on autoilua parempi vaihtoehto. Mitä pienemmän osan ajastaan kaupunkilaiset käyttävät autoissa istuen, sitä vähemmän pinta-alaa tarvitsee asvaltoida teiksi. Samalla melu- ja ilmansaastehaitat vähenevät.
Liikenteen haittoja on vähennettävä myös ottamalla ruuhkamaksut käyttöön. Tukholmassa ja Lontoossa ruuhkamaksukokeilua vastustaneetkin ovat kääntyneet niiden kannalle huomattuaan sujuvoituneen liikenteen edut. Erityisesti ammattiautoilijat ovat kiittäneet nopeutuneita yhteyksiä.
Helsingin jäljellä olevat metsät ovat asukkaille rakkaita paikkoja ja tärkeitä myös paikallisen luonnon monimuotoisuudelle. Teen parhaani säilyttääkseni ne turvassa rakentamiselta. Ylimitoitetut metsän"hoito"toimet on myös saatava loppumaan. Lähiluontoa ei pidä kohdella talousmetsänä, vaan siihen kannattaa soveltaa hallittua hoitamattomuutta ja tarvittaessa poimintahakkuita.
Hallitun hoitamattomuuden alueet ovat paikallaan myös puistoissa. Kaikkea ei pidä parturoida vihreäksi asvaltiksi, vaan nurmikoillekin voi jättää niittymäisiä paikkoja. Tämä vähentää myös parturoinnin aiheuttamaa melua ja ilmansaasteita.
Asuinalueet ja kerrostalot on suunniteltava siten, että ihmiset tapaavat luontevasti naapureitaan. Tätä voi tukea esimerkiksi rakentamalla yhteisiä korttelipihoja, yhteisiä saunoja ja harrastamisen paikkoja. Ennakkoluulottomiakin ratkaisuja kannattaa kokeilla, kuten kattopuutarhoja viherpeukaloille.
Omakotiasumisen hyviä puolia, omaehtoisen puuhaamisen mahdollisuuksia, on tuotava myös kerrostaloasumiseen. Kerrostaloja tulee rakentaa entistä enemmän siten, että tulevat asukkaat pääsevät mukaan kotinsa suunnitteluun.
Asun itse kommuunissa mieheni ja kolmen kämppiksemme kanssa. Tämän asumismuodon etuja pitäisi nostaa enemmän esiin. Tuntuu hyvältä palata kotiin, kun siellä on joku odottamassa. Yhteinen olohuone säästää sekä luontoa että rahaa.
Löytöeläimistä on huolehdittava paitsi eläinten itsensä vuoksi myös siksi, etteivät ne pääse luonnonvaraisten eläinten kimppuun. Irrallaan oleva kissa voi tehdä luonnonvaraisille linnuille ja muille eläimille paljon tuhoa.
Kaupungin on edistettävä lihankulutuksen vähentämistä. Lihantuotanto vaatii sekä paljon pinta-alaa, aiheuttaa ilmastokuormitusta että on eettisesti ongelmallista. Kaupungin työpaikoille ja kouluihin on järjestettävä viikoittainen kasvisruokapäivä ja suosittava luomulähiruokaa. Kasvisten osuuden lisääminen tukee myös terveyttä. Olen itse ollut kala-kasvissyöjä jo yli puolet elämästäni.
Olen sitoutunut Amnestyn kampanjaan perheväkivallan vastaisten toimien tukemiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi terveydenhoitohenkilökunnan koulutusta tunnistaa väkivalta ja kysyä oikeita kysymyksiä. Myös perhetaustani takia tämä asia on minulle tärkeä.
Olen itsekin äiti, joten osaan katsoa asioita lapsiperheen näkökulmasta. Helsingissä päivähoidon tarjontaa on monipuolistettava, jotta tarjolla on myös osa-aikahoitoa sitä tarvitseville.
Suomeenkin on saatava tasa-arvopäiväkoteja, joissa lapsia ei kohdella eri tavoin sukupuolen perusteella. Ruotsissa ensimmäiset tasa-arvopäiväkotien kasvatit ovat jo teini-ikäisiä. He ovat kommentoineet olevansa erittäin tyytyväisiä saamaansa mahdollisuuteen olla oma itsensä.
Olen itse aktiivinen kantoliinailija ja kestovaippailija. Lapsi todella viihtyy liinassa ja kokee olonsa turvalliseksi. Helsingissä vihreät ovat tehneet monta aloitetta kantoliinailevan matkustajan maksuttomuuden eteen, mutta päätöstä ei ole saatu läpi. Kaupunki voisi tukea jätteiden vähentämistä kestovaippasetelin avulla.
Hei,
HS:n vaalikoneessa antamiesi vastausten perusteella voisit olla ehdokkaani kunnallisvaaleissa. CV:stäsi havaitsin myös sen, että olet laajasalolainen kuten minäkin. Haluaisin kuulla minkälaisia ajatuksia sinulla on vaikutusmahdollisuuksistasi laajasalolaisten asioiden ajamisesta - vai kuuluuko agendaasi kaupunginosa-asiat?
Itseäni harmittaa Laajasalon luonnon tulevaisuus, öljysataman rakentaminen on ihan ok, mutta rakentamisen laajentaminen metsä- ja puistoalueille on mielestäni anteeksiantamatonta. Lisäksi tulevassa suunnitelmassa on jätetty kasvava liikennemäärä huomioimatta, julkinen liikenne on nykyiselläänkin jo karsittua Laajasalossa.
Toivoisin laajempaa kaupunginosademokratiaa Pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi kaavoitus- ja palveluasioissa asukkailla pitäisi olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Kruunuvuorenrannan kaavoitusprosessi osoitti sen, että päätös taisi olla tehty jo poliittisesa eliitissä ja virastolle annettiin vain ohjeet hoitaa asia muodollisesti kuntoon - mitä hyötyä on asukkaiden kuulemistilaisuuksista jos niissä ei pysty vaikuttamaan kuin detaljeihin?
Ystävällisin terveisin,
Tervehdys!
Kiitos viestistä. Paikalliset asiat ja etenkin jäljellä olevat Helsingin metsät niin Laajasalossa kuin muuallakin ovat minulle tärkeitä. Olen seurannut Laajasalon rakentamissuunnitelmia viimeiset pari vuotta, ja niistä on keskusteltu paljon myös vihreiden listoilla.
Vihreät ovat vastustaneet rakentamista luontoalueille, mutta kaupunkisuunnitelulautakunnassa meillä oli koko viime kauden tilanne, että äänestykset päättyivät toistuvasti 5-4, kok-dem -edustajat vastaan muut. Vihreiden aloitteesta rakentamissuunnitelmia on karsittu mm. Kruunuvuoren lammen ympäriltä, mutta tämä ei tietysti ole tarpeeksi, ja suunnitelmat ovat edelleen liian laajoja. Vaikuttamismahdollisuuksia parantaisi olennaisesti, jos saataisiin pieni muutos voimasuhteisiin.
Toki myös läpi päässeiden valtuutettujen painotukset vaikuttavat. Puolueen valtuustoryhmän sisällä kukin on yleensä erikoistunut johonkin aihepiiriin, koska on ajankäytöllisesti aika mahdotonta, että kaikki lukisivat kaikki tausta-aineistot läpi. Niinpä kunkin alan asiantuntija voi suositella muille, mikä olisi hänestä fiksuin kanta kuhunkin asiaan. Päätöksistä myös keskustellaan etukäteen luottamushenkilöiden sähköpostilistoilla.
Laajasalon läpikulkuliikenteen vähentämiseksihän ollaan suunnittelemassa ratikkayhteyttä Kruunuvuorenrannasta suoraan keskustaan joko siltaa tai tunnelia pitkin. Vihreät enimmäkseen kannattavat näitä ratikkasuunnitelmia, kunhan vaikutusta luontoon ja maisemaan on tarpeeksi selvitetty. Listoillamme on myös keskusteltu ratikkaraiteiden jatkamisen mahdollisuudesta Herttoniemeen. Raiteilla liikkuminen vie vähemmän pinta-alaa kuin autoliikenne ja on myös päästöjen kannalta parempi ratkaisu.
Liikenteeseen vaikuttaa epäsuorasti myös uusien asuinalueiden autopaikkanormi, ts. montako autopaikkaa kaavoitetaan asuntoa kohti. Vihreät ovat tehneet uusia alueita kaavoitettaessa töitä autopaikkojen määrän vähentämiseksi ja hyvien kevyen liikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien puolesta, ja näin varmasti tehdään Kruunuvuorenkin tapauksessa. Esimerkiksi Jätkäsaaren alueelle tuleva ratikkayhteys on vihreiden ansiota.
Ystävällisin terveisin,
-Piia
Hej!
Jag skickar det här igen, eftersom jag inte fått något svar:
Inför kommunalvalet skulle jag vilja veta lite mer, kort, om hur du ser på hur skolor och fritidsaktiviteter kan uppmuntra flerspråkighet, och hur du ser på samarbete och kontakter mellan svensk- och finskspråkiga dagis, förskolor och skolor. Vi bor på Degerö,
Det går bra att svara på finska.
Hälsningar,
Hei!
Kiitos viesteistäsi ja anteeksi, että vastaaminen on kestänyt. Viestisi oli kyllä jonossa odottamassa. Näin vaalien alla tekemistä on valtavasti.
Haluan tukea monimuotoisuutta myös kieliasioissa. Etenkin Laajasalossa aihepiiri on tärkeä, koska alue on vanhastaan ruotsinkielistä tai kaksikielistä. Vaikka en itse puhukaan ruotsia kovin hyvin, passiivinen ruotsinkielen taitoni on hyvä. Olemme mm. tilanneet kotiin HBL:a Hesarin sijasta jo kaksi vuotta.
HBL:ssa on kirjoitettu, että sekaryhmissä ja -kouluissa ruotsinkieliset lapset päätyvät puhumaan suomea, myös keskenään välitunneilla. Jos ruotsia puhutaan vain oppitunneilla, arkikieli jää kehittymättä. On siis löydettävä parhaat tavat tukea ruotsinkielisten lasten oman äidinkielen kehittymistä. Onko siis parempi, että ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit ovat erillään suomenkielisistä? Toisaalta myös suomenkielisille pitäisi antaa mahdollisuus oppia ruotsia jo lapsesta lähtien. Olen avoin ottamaan vastaan neuvoja, kuinka asiaa voi parhaiten edistää.
Vihreistä toimijoista Bernt Nordman on aktiivinen kieliasioissa, ja nostaa usein niitä esille Helsingin vihreiden sisäisissä keskusteluissa. Kuuntelen hänen mielipiteitään näissä asioissa.
Parhain terveisin,
-Piia
Hei,
voisitko hieman täsmentää, mitä tarkoitat seuraavilla:
- yhteisöasukas
- kasvissyöjä
- feministi
- kotitarveviljelijä
Tervehdys!
Olit lähettänyt kysymyksen palautelomakkeen kautta. Alla vastaukseni.
Yhteisöasukas: Asumme mieheni kanssa kommuunissa Laajasalossa. Omistamme asunnon neljän hengen kesken, ja meidän perheemme lisäksi siellä asuu kolme "yksinasuvaa". Haluan vain tuoda esille, että tämä on kiva tapa asua, ja haluan edistää yhteisöllisyyttä. En odota, että ihmiset sankoin joukoin ryntäävät asumaan yhteisöihin, mutta asumismuodon etuja voisi tuoda enemmän esiin. Tykkään tosi paljon myös yhteisöllisistä talosuunnitelmista, joita on mm. Koti Kaupungissa -yhdistyksellä (http://www.hemistan.fi/).
Kasvissyöjä olen ollut yli puolet elämästäni. Minun kohdallani se tarkoittaa lihatonta ruokavaliota. Syön kalaa ja maitotuotteita.
Feministi olen myös. Haluan, että ihmiset voivat tehdä valintoja sukupuolestaan riippumatta. Esimerkiksi olisin itse halunnut aikoinaan koulussa valita puukäsityöt, mutta en kehdannut, koska sitä pidettiin poikien juttuna. Tyttöjä ja poikia myös "piilokasvatetaan" tiettyihin rooleihin. Haluan, että myös tytöille sallitaan riehakkaat leikit ja myös pojilta odotetaan toisten ihmisten huomioimista.
Kotitarveviljelyä harrastan itse mökilläni, joka on pieni maatila. Viljelen mm. perunani itse. Haluan, että kaupungissa olisi enemmän mahdollisuuksia tämäntyyppisiin harrastuksiin, joiden takia monet hakeutuvat omakotitaloon asuvaan. Pitäisi tuoda omakotitalojen hyviä puolia myös kerrostaloasumiseen.
Ystävällisin terveisin,
-Piia
Hei,
etsin ehdokasta ketä äänestää kuntavaaleissa. Olisin halunnut kysyä seuraavaa:
- Jos pääset valtuustoon, miten aiot "jaksaa" tai sovitella aikaa siellä toimimiseen äitinä ?
- Mainitset olevasi kasvissyöjä. Vegaani? Entä kasvatatko lastasi samalla tavalla vai onko hän sekasyöjä?
- Sivuillasi oli mainittu pääkohdat mihin haluat vaikuttaa, onko sinulla mielipidettä mielenterveyspalveluihin?
Kiitos mahdollisesta vastauksesta jo etukäteen! :)
Tervehdys!
Olit lähettänyt kysymyksen palautelomakkeen kautta. Alla vastaukseni.
1) Toimin jo muutenkin suuren osan vapaa-ajastani järjestöissä, ja vauvani Taito on kulkenut hyvin kokouksissa mukana. Jos pääsen valtuustoon tai johonkin lautakuntaan, jätän vastaavasti joitakin järjestöaktiviteetteja pois. Ensi vuoden alussa helpottaa siltäkin osin, että mieheni on pääsemässä pääkaupunkiseudulle töihin ja voi hoitaa Taitoa iltaan osuvien kokousten aikana. Hän on nyt arkipäivät toisella puolella Suomea. En ole myöskään vielä ensi vuonna palaamassa täysipäiväiseen työhön.
2) Kasvissyöjä olen ollut yli puolet elämästäni. Minun kohdallani se tarkoittaa lihatonta ruokavaliota. Syön kalaa ja maitotuotteita. Miehelläni on sama ruokavalio, ja samoin Taitolla. Aiomme pitää tästä kiinni myös sitten, kun lapsi aikanaan siirtyy päiväkotiin.
3) Mielenterveyspalveluita mietin myös yhdeksi vaaliteemaksi, koska olen itsekin selvinnyt masennuksesta muutama vuosi sitten. Kaikki eivät jaksa mukana nykyisen yhteiskunnan pyörityksessä. Yhteisöllisyyden tukeminen on myös mielenterveyden tukemista ennaltaehkäisevästi. Myös apua on saatava nopeasti, kun ei itse selviä eteenpäin. Vihreissä on hyvä toimia näiden asioiden puolesta, sillä useimmat muutkin vihreät aktiivit pitävät niitä tärkeinä.
Ystävällisin terveisin,
-Piia
Olen yrittänyt etsiä itselle sopivaa vihreää ehdokasta mutta kenelläkään ei näytä löytyvän listaa konkreettisista mielipiteistä. Esim Helsingin vihreiden ehdokaskone... jos valitsee esim "maahamuutto politiikka on tärkeää", eihän sitä tiedä yhtään millä tavalla se on tärkeää. Sinun nettisivusi on parhaita mutta silti on hyvin työlästä saada mitään konkreettista irti. Esim kaksikielisyys kysymyksen luettuani en tiedä kantaasi pakko ruotsiin.
Niinpä kysymykseni on, tiedätkö onko vihreillä kenelläkään Helsingissä samanlaista listaa mielipiteitstä kuin Espoon Jyrki Kasvilla? http://www.kasvi.org/index.php?166 Jos on, voin melkein jo sillä perusteella äänestää kyseistä henkilöä. Suoria kysymyksiä ja suoria vastauksia. Ei abstrakteja moniselitteisiä mielipiteitä.
Kiitos etukäteen!
Tervehdys!
Vastaani ei ole tullut Jyrki Kasvin sivun kaltaista mielipidelistaa Helsingissä. Vaalikoneissa ehdokkaat selostavat kysymysten yhteydessä kantojaan erilaisiin paikallisiin asioihin (ainakin itse näin siihen paljon vaivaa). Vaalikoneita on ainakin Helsingin Uutisilla, Hesarilla ja Ylellä.
Koko puolueen kantoja on Helsingin vihreiden vaaliohjelmassa ja valtakunnallisessa vaaliohjelmassa, mutta aika hidashan sieltä voi olla asioita seuloa. Lisäksi puolueen sivuilla on ohjelmia aiheesta kuin aiheesta aina metsistä tietotekniikkaan. Jos en ole perehtynyt johonkin kysymykseen ja pitäisi sanoa, mitä mieltä vihreät ovat, tutustun puolueen kantoihin siellä. Poliittisten päätösten teko on joukkuepeliä, joten keskimäärin vihreiden kannat asioihin ovat noiden ohjelmien mukaisia.
Pakkoruotsista minulla on jotakuinkin sama kanta kuin Cronbergilla, eli kannatan etenkin Itä-Suomeen joustoja. Kuitenkin haluan, että myös ruotsin kieli säilyy, onhan se osa Suomen kielellistä monimuotoisuutta. Hyvä voisi olla, jos jokaisen oppilaan pitäisi valita yksi lähialueen kieli joukosta ruotsi, viro, venäjä, saame. Mutta tästä ei kunnanvaltuusto päätä.
Toivottavasti vastauksistani oli apua. :)
-Piia
Tervehdys vielä!
Hei! Kiitos vastauksesta! Löysin tuossa sosiaalisen vaalikoneen Facebookista joka on so far paras yritys saada mielipiteitä ulos ihmisistä. Ideana siellä siis että ihmiset saa ehdottaa kysymyksiä ja edustajat vastailee. Kysymyksiä on satoja joten vaihtoehtoja on.
Vastailin itsekin Facebookin koneeseen joihinkin kysymyksiin, kun kone oli juuri avattu. Pitääkin käydä katsomassa, mitä sinne nyt kuuluu.
Mut joo, en äänestä itse puoluetta vaan henkilöä joka ajaa mielestäni puoluetta oikeaan suuntaan. Luin nyt vihreiden puolueohjelman ja verratessani sitä Kasvin listaan niin abstraktiksi menee. Osui sieltä mm. silmään tämmöinen: "Maahanmuuttajille tulee antaa subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen." Mitähän tuo tarkoittaa, subjektiivinen oikeus? :=)
Huoh, kapulakielen kitkemisestä on puolueessa paljon puhuttu, ja edelleen sitä pääsee läpi ihan liikaa teksteihin. Pahinta on se, että kun viettää paljon aikaansa poliittisesti aktiivisen porukan kanssa, niin ei enää itse erota, mikä on kapulakieltä. Nämä pitäisi aina luetuttaa jollakulla "taviksella", ennen kuin ne julkaistaan.
Subjektiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että jos maahanmuuttaja kävelee viranomaisen tiskille ja sanoo haluavansa oppia suomea, hänelle on tarjottava mahdollisuus päästä kielikurssille. Viranomainen ei siis voi kieltää häneltä kielikoulutusta oman harkintansa perusteella. Kurssille voi toki olla jonoa tms., minkä vuoksi sinne ei pääse heti, mutta viiveellä vähintään.
Tsemiä vaalityöhön! Varmasti raskas vika viikko!
Kiitos kiitos, voimia todellakin tarvitaan! :)
-Piia
Hei!
1. kysymys: mieltäni askarruttaa, miten suhtaudut sellaisiin ihmisiin, jotka kannattavat periaatteessa samoja arvoja kuin sinäkin, mutta eivät toteuta niitä täysin omassa elämässään. Eli kuinka pitkälle sinä hyväksyt vähemmän "luomut" ihmiset kuin itse olet? Oletko suostutteleva "jokainen-olkoon vihreä-kykyjensä-ja-motivaationsa-mukaan" vai tiukka joko-tai-tyyppi vihreyden suhteen?
Toinen kysymykseni liippaa ensimmäiseen: miten arvioisit itse osaavasi viestiä vihreistä teemoista erilaisilla vaikuttamisen foorumeilla tehokkaasti mutta liikaa ärsyttämättä? Mielestäni sinulla on todella hyviä ajatuksia, joita pitää tuoda esille Helsinkiä kehitettäessä. Potentiaalisena riskinä näen ehkä sen, miten asiat esitetään ihmisille politiikassa, niin että ihmisten ajatukset heräävät mutta he eivät pane torjuntaa päälle. En tarkoita lainkaan sitä, että olisit henkilönä millään lailla ärsyttävä, enhän edes tunne sinua henk. koht. Tarkoitan enemmän sitä, että toivottavasti olet kuitenkin suvaitseva sellaisia kohtaan, joilla vihreys on eri asteella kuin itselläsi, mutta joissa on potentiaalia ja jonkinlainen vihreyden itu sisällään. Ne vihreät arkipäivän valinnat, joita ihmisten pitäisi tehdä, ovat vain monille aika henkilökohtaisia, ja niihin puuttuminen vaatii todella taitavaa pelisilmää, ihmistuntemusta ja motivointikykyä. Muuten se vihreyden itu voi tukahtua!
Toivottavasti sait selvän kysymyksistäni, tein aika pitkän sepustuksen. Hienoa joka tapauksessa, että löytyy vihreitä laajasalolaisia, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä alttiiksi kunnallisvaaleissa. Toivotan sinulle onnea vaaleihin ja jään odottamaan vastausta!
PS. Taustani selittänee kysymykseni: En kestovaippaile kuin satunnaisesti, ja perheessämme on kaksi autoa, joista toinen on dieselmaasturi. Toisaalta vältän lentämistä ja turhia ulkomaanmatkoja sekä muunlaista turhaa kulutusta, käytän luomutuotteita ja näen ilmastonmuutoksen erittäin suurena uhkana. Kannatan myös ruuhkamaksuja Helsinkiin, jos vastavetona kehitetään julkista liikennettä niin että pääsen jatkossa työpaikalleni noin 45 minuutissa julkisilla tämänhetkisen 1 h 20 min sijasta. Olen siis juuri sellainen,jossa itää vihreys, mutta jonka käytännön valinnat ovat korkeintaan puolivihreitä!
Tervehdys ja kiitos viestistäsi!
1) Olen aina ollut sitä mieltä, että "maailman pelastamista" ei voi laskea ihmisten vapaaehtoisten toimien varaan. Useimmat pienet teot, joita niin kovasti on nyt muotia mainostaa, ovat ihan oikeasti pieniä tekoja, joilla ei ole juurikaan merkitystä ympäristökuormituksen kannalta.
Minun ratkaisuni näihin asioihin ovat taloudellinen ohjaus, lainsäädännön muutos ja yhteiskuntarakenteen muuttaminen. En siis kyttää kenenkään autotallia tai lämmitettävien neliöiden määrää, vaan puurran sen eteen, että lainsäädäntö, taloudellinen ohjaus ja kaupunkisuunnittelu olisi kaikki suunnattu ohjaamaan ihmisten valinnat luonnostaan ympäristön kannalta hyviksi. Esim. maasturilla olisi yksinkertaisesti niin paljon hitaampaa ja kalliimpaa siirtyä töihin kuin julkisilla tai omin jaloin, että enää harva näkisi sellaista vaivaa. :)
Ekoelämää-blogi, jossa puhutaan paljon henkilökohtaisista valinnoista, on enemmän viihdettä kuin politiikkaa. Minusta on mielenkiintoista pohtia eri tekojen ympäristövaikutuksia ja hauskaa trimmata omaa elämääni mahdollisimman vähän kuormittavaksi. Tiedän, ettei se kiinnosta ihmisten enemmistöä eikä suurin osa siihen lähde mukaan oma-aloitteisesti. Toivon silti, että ihmisten enemmistö äänestäisi fiksut päättäjät valtaan. Se on oikeastaan ainoa toivo saada asioita muuttumaan.
2) Minulle on sanottu, että pystyn kehottamaan ihmisiä tekemään asioita ilman, että he ärsyyntyvät. Olen myös kovasti oppinut diplomatiaa viime vuosina. Haluan tavoitella toivottavaa päämäärää, harmonista kestävää yhteiskuntaa. Se on houkuttelevampaa kuin huonojen asioiden vastustaminen. Kun kritisoi, on aina esitettävä parempi vaihtoehto.
Arvelen, että ympäristöasioita painottava vaalikampanjani ei ole sen tyyppinen, joka saa massoittain ihmisiä liikkeelle. Halusin kuitenkin nostaa näitä asioita vaalikeskusteluun ja päästä vaikuttamaan asioihin päättäjänä tavalla tai toisella.
Sähköpostilistoillamme muuten on väännetty paljon kättä siitä, mikä houkuttaisi auton käyttäjiä julkisiin. Olen siellä kerta toisensa jälkeen sanonut, että se on nopeus eikä niinkään hinta. Pääkaupunkiseudulle on vedettävä riittävästi raiteita, joita pitkin ihmiset pääsevät hurauttamaan työpaikalleen julkisilla ruuhkien ohi. Toisaalta on löydettävä keinoja tuoda työpaikka lähemmäs kotia.
-Piia
Hei!
Äänestin juuri sinua. Toivon, että pääset valtuustoon ajamaan asioita puhtaamman luonnon puolesta! Sinulla vaikutti olevan siihen aito halu :)
Mukavaa syksyä!
Hei!
Ihanaa, kiitos!
-Piia